MOMENTS…

Tätä kuvaa katsellessani haluisin ostaa kertakäyttökameran ja ottaa muutamia muistoja talteen. Se tunne, kun odottaa miltä ne kuvat sitten näyttävät. Filmikamera olisi muutenkin mielenkiintoista omistaa. Mikokin voisi innostua kuvattavana olosta. Ei hän nyt sitä täysin inhoa, mutta nykyään sieltä tulee helposti lause: älä äiti kuvaa mua taas. 😀 Valokuvat ovat minusta tärkeitä ja niiden kautta pääsee moniin hetkiin ja muistoihin. Yleensä minua ei vaan kuvissa näy, koska olen melkeen aina kameran takana. Mikä tietysti välillä harmittaa. Pyhinä olisi ihanaa omistaa muutama sellainen kuva mitä en ole joutunut pyytämään ja hetki on 100% aito….

 

Leave a Reply