STRIPES and HAEMOTOMA

Löysin talvella ihanan raitapaidan. En kyllä yhtään muista mistä sen tilasin, mutta pituus, hihat ja oversize muotoilu oli täydellinen. Yksi kaunis sunnuntai päivä mieheni oli töissä ja poikani appivanhemmilla. Päätin ottaa asukuvia ja jostain ihmeen syystä päädyin lepakkotuoliin väärinpäin. Ihan kasuaalisti tässä istun väärinpäin lepakkotuolissa. 😀 Illalla olin menossa suihkuun ja mieheni tokasi huolestuneen kuuloisena, että mitä selälleni on tapahtunut. Vastasin rauhallisesti, että en ole varmaan saanut levitettyä selkään hyvin itseruskettavaa. Mieheni käski katsoa selkää ja aloin tässä vaiheessa huolestumaan itsekkin. Pääsin peilin eteen ja iski näin kuinka kauhean näköinen selkäni on. Koko selkä oli täynnä epämääräisä punaisia läikkiä. Menin paniikkiin ja mieheni yritti rauhoitella minua. Mieheni katsoi selkääni läpi ja sanoi, että nämä näyttävät ihan verenpurkautumilta. Mietin ja mietin mistä ne olisivat voineet tulla ? Mitä olen tehnyt ? Meni hetki, kun tajusin että jäljet ovat varmaan tulleet näiden kuvien aikana. Lähetin varmuuden vuoksi isoveljelleni kuvan selästäni ja hän varmisti, että verenpurkaumia ne on. Menen todella helposti hysteeriseksi ja kyllä loppu ilta meni murehtien, vaikka järki sanoi että kuvien asennon takia ne verenpurkaumat on tulleet. Olen pienenstä asti ollut hyvin herkkä ja murehteminen kuului elämääni jo ala-aste ikäsenä. Tästä voisin joskus kirjoittaa oman postauksen miten se vaikutti elämääni jo lapsena ?

 

Leave a Reply