THE SAFE OUTFIT…

Farkut ja valkoinen paitapusero on aina varma ja toimiva asu. Sen kanssa ei voi mennä päi mäntyä, ellei vaatekoot ole väärät. En ole ollut ikinä suuri farkkujen käyttäjä. Nykyään kuitenkin löytää mukavia farkkuja ja se on lisännyt farkkujen osuutta omassa vaatekaapissa. Alunperin minun piti kirjoittaa postaus turva asusta, mutta farkuista kirjoittaminen toi muistoja mieleen ja päätin kertoa teille aivan jotain muuta.

Muistan ala-asteella kuinka kovin odotin syntymä päivääni, sillä silloin sain aina valita uudet  Levis farkut. Farkut kestivät käyttöä ja jos jossain kulumaa alkoi näkymään niin minun kohdallani se oli aina tietenkin haaroissa. Nykyään  farkut eivät taas kestä käyttöä, mutta onko sillä edes niin väliä, kun kulumaa saa olla vähän sielä sun täällä. Muistan hyvin jokaisen syntymä päiväni , kun äiti ja isä vei minut Jim&Jill liikkeeseen valitsemaan farkkuja. Yksi vuosi on jäännyt paremmin  mieleeni, koska sinä vuonna valitsin tummansinisen sävyn sijaan hyvin vaaleansiniset farkut. Niitä ei silloin löytynyt oikeen mistään. Farkut olivat  koko seinän levyisessä  kaapissa kauniisti viikattuna. Malli kappaleet roikkuivat katosta ketjuissa. Ne vaaleat farkut paistoivat tummien farkkujen seasta ja tuntui, kun ne olisivat  huutanut nimeäni. Myyjinä toimi komea nuori mies ja kaunis nainen, jotka tiesivät kaiken muodista ja tiesivät miten erottua joukosta. Muistan heidät todella hyvin ja miten he rohkaisivat minua käyttämään juuri sellaisia vaatteita mitä halusin. Silloin minulla ei kyllä vaatekaapistani kauheasti valinnan varaa löytynyt, laman vuoksi. Vaaleiden farkkujen lisäksi valitsin mustan hupparin. Selässä oli valkoinen varjo tytöstä, jolla oli leveä lahkeiset farkut. Olin onneni kukkuloilla. Spice girl oli juuri  tuonut “läskipohjaiset”  kengät suosioon ja melkein jokaiselta tytöltä löytyi sellaiset jalasta. Jatkoimme matkaa äitini ystävän luokse, joka piti omaa kirpputoria kotonaan. Häneltä löytyi käyttämättömät valkoiset paksupohjaiset kengät. En meinannut uskoa, että minulla oli jalassa vaaleat farkut ja saan vielä asuuni valkoiset kengät. Luulin tässä vaiheessa, että asuni oli jo valmis. Huomasimme äitini kanssa paksun hopeisen  michel ukko takin, eli puffer takin. Aloimme tappelemaan kumpi meistä saa sen. Lopulta äitini ystävä sanoi, että häneltä löytyy toinen ja minä saisin sen. Minulle kävi hyvä tuuri, sillä omani oli paljon hienompi mitä äitini sai. 😀 Voin sanoa, että se oli kyllä ylivoimaisesti teini ikäisen Kaikan unelma synttäri päivä…

 

Leave a Reply