WHY I LOVE SECOND HAND..

Olen viihtynyt muutaman vuoden second hand liikkeissä. Second hand shoppailu ei ole kuulunut elämääni kovinkaan kauan. Ennen “antiikki” innostusta ainoa asia mitä sain kirpputoreilta oli ihon kutiminen. En siis ole millekään allerginen vaan mieli teki kepposia. Olin yhditänyt kirpputorit ja kirput yhteen ja sen vuoksi, joka kerta kun astuin second hand liikkeeseen niin ihoni alkoi kutimaan. En edelleenkään pidä kaikkien second hand liikkeiden tuoksusta, mutta se ei häiritse enää minua samalla tavalla kun ennen.

Mummini kävi ahkerasti kirpputoreilla . Silloin en käsittänyt miten, joku voi ostaa kirpputoreilta yhtään mitään. Pidin tavaroita arvottomina romuina. Silti rakastin niitä päiviä, kun Muffi kurvasi hakemaan minut mukaan Mummin ja äitin seuraksi Salon seudun suur kirppikselle. Vaikka kohde ei ollut mieleinen niin seura senkin edestä arvokkaampaa. Muffin kuoleman jälkeen Mummi kävi useasti kylässä ensimmäisessa asunnossani. Joka kerta hän toi minulle liinoja, kuppeja, joulu ja pääsiäis aiheisia aiheisia tavaroita. Minulla oli ensimmäisessä asunnossa kaappi missä säilytin mummini antamia tavaroita, jotka olivat aivan varmasti peräisin kirpputoreilta. En koskaan kehdannut kertoa, etten pitänyt hänen antamista tavaroista. En vaan kyennyt, koska pelkäsin että hän loukkaantuu. Joten joka kerta kun hän tuli kylään niin otin tavarat esiin piilosta  ja pistin ne esiin. Mummini sairatui  kolmatta kertaa syöpään ja syövän levisi , joka puolella kehoa niin hän halusi pitää huolen, ettei mikään tavara jää perillisten huoleksi. Tarkoitan tällä tavaroita, jotka päätyivät kaatopaikalle. Kävimme varastoa läpi ja kannoimme tavaroita takaluukkuun. Muistan hyvin viimeisen reissun, jolloin hän kysyi minulta halutko tämän tavaran ? En pystynyt uskomaan, että se oli viimeinen kerta, kun hän kysyy sitä minulta. Haluisin niin kuulla tuon lauseen vielä. Osaisin arvostaa hänen löytämiä kirputori aarteita ihan eri tavalla.

Mummi oli ainoa meidän perheessä, joka hankki tavaroita kirpputoreilla. Pidimme mummia välillä hölmönä, kun hän haalisi vanhoja kippoja ja kuppeja. Nyt minä olen jatkanut hänen perinnettä ja kävelen second hand liikkeistä syli täynnä vanhoja kippoja ja kuppeja. Äitini on aina sanonut, että olen perinnyt mummilta paljon luonteenpiireitä ja osan ulkonäöstä. Ennen en niitä itse nähnyt, mutta nykyään tiedostan ne itsekkin. Olen ylpeä jokaisesta peritystä piirteestä. Olen saanut ne vahvalta naiselta, joka valitettavasti joutui elämänsä aikana kärsimään ihan liian paljon.

Haluan kertoa teille hauskan tarinan Mummistani. Mummini oli 2-vuotiaana huutokaupassa mummonsa kanssa. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli 1-vuotias ja hänen mummonsa kasvatti hänet. Huutokaupan aikana mummini oli pissanut pikkuhousuihinsa ja riisui ne pois. Tämän jälkeen hän nosti pikkuhousut ylös ja huusi 2 markaa, 2 markkaa. Eli mummini tutustui second hand mahdollisuuksiin jo hyvin nuorena.

Second hand tuo ensimmäiseksi mieleen Mummini kasvot. Toiseksi ajattelen, että second hand tuo paljon mahdollisuuksia luoda vanhaan, jotain uutta ilmettä. Näen nykyään monessa second hand tuotteessa uusia mahdollisuuksia. Jonkun romu todella voi olla toisen aarre.

Kuvissa oleva teepannun löysin paikallisesta kierätyskeskuksesta. Näin heti, että se sopii Indiskasta ostettujeni isojen kahvi/tee astiaston kanssa…

P2188515-3

 

P2188472

P2188434

 

b

 

 

 

Leave a Reply